Hallitsijoita vai palvelijoita?

Nyt mennään syvälle historiaan. Kuvassa on mappi, joka sisältää talvella 1982-1983 kirjoitetun poliittisen ohjelman. Alla olevassa kuvassa on tämän mapin kansilehti. Tulevan kirjoitelman tai kirjan lopullista nimeä ei ole ollut vielä tiedossa. Sivuja on ollut valmiina 235, eikä kirjoittajalla ole ollut kovin suuria luuloja niistä. Seuraavana talvena kertomus vielä täydentyi, ja keväällä 1984 se kirjoitettiin puhtaaksi uudella sähkökirjoituskoneella.

 

(kuvat suurenevat, kun niitä klikkaa)

Ideoita uudenlaisten poliittisten ajatusten esittämiseksi oli ollut mielessä jo pitkään, mutta tekstin kirjoittaminen alkoi toden teolla vasta syksyllä 1982, kun opiskelut oli saatu päätökseen, ja oli aikaa tällaiselle projektille. Kirjoituksen kantavan idean piti olla "oikeudenmukaisuus" eli vaatimus kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Tässä asiassa kirjoittaja oli havainnut pahoja puutteita aina lainsäädännön epätasa-arvoisuudesta lähtien. Kun kirjoittaminen syksyllä 1982 edistyi, poliittisen projektin suunta alkoi hieman muuttua. Oikeudenmukaisuus säilyi edelleen mukana, mutta painopiste siirtyi nykyistä kattavamman demokratian ja tasa-arvon vaatimiseen. Kirjoitelman yhdeksi keskeisimmistä virkkeistä osoittautui sattumalta kirjoitettu arvio vallan katoamattomuudesta. Ensimmäiset luonnostelut tästä asiasta on luettavissa seuraavan sivun loppupuolelta. Myöhemmin puhtaaksi kirjoitetussa tekstissä sanamuodot täsmentyivät.

  Kirjoitelman ensimmäisessä osassa analysoitiin nykyistä länsimaista yhteiskuntajärjestelmää, ja toisessa osassa ehdotettiin uudenlaista tasa-arvoon perustuvaa yhteiskuntaa. Uuden järjestelmän keskeinen ominaisuus oli vallan ja vapauden täydellinen jakaantuminen tasan kansalaisten kesken, mistä syystä järjestelmästä käytettiin nimeä "tasajaon järjestelmä" tai "tasajaon yhteiskunta". Tasa-arvolla ei tarkoitettu sosialismin "tasa-arvoa" eli järjestelmää, jossa kansa elää tasa-arvoisessa kurjuudessa väkivaltakoneiston ja poliittisen eliitin alistamana. Tasa-arvolla tarkoitettiin poliittista tasa-arvoa, eli järjestelmää, jossa yksikään ihminen tai ryhmä ei voi alistaa muita. Kirjoituksesa katsottiin, että tasa-arvon toteutuminen käytännössä edellyttää toimivaa suoraa demokratiaa. Ihmiset eivät nimittäin ole tasa-arvoisia, jos pieni poliittinen eliitti suvereenisti hallitsee heitä, vaikka eliitti valittaisiinkin vaaleilla. Vaalit eivät takaa tasa-arvoa, jos vaalien välisenä aikana kuitenkin vallitsee jyrkkä harvainvalta. Toimivaksi demokratiaksi ehdotettiin kaksiosaista järjestelmää, jossa toimisi osittain suora demokratia, ja sitä täydentäisi edustuksellinen demokratia. Jälkimmäinen olisi aina alisteinen suoralle demokratialle, ja kansanedustajien eduskuntatyössään käyttämät äänet olisivat vain lainassa äänestäjiltä, jotka voisivat milloin tahansa itse käyttää ääntään ohi edustajansa.

  Teksti on kirjoitettu syksyllä 1982, jolloin internettiä ei vielä ollut olemassa. Kaavailu kodeissa olevista äänestyslaitteista tuntuu nykypäivän valossa ehkä vähän lapsellisilta. Tekniikka kehittyy joskus odottamattomiin suuntiin. Tässä tekstissä joka tapauksessa ehdotetaan eräänlaista "nettiäänestystä", vaikka nettiä ei ollut vielä olemassakaan. Seuraavalla sivulla hahmoteltiin sitä, millainen olisi kansanedustajien rooli uudessa tasajaon yhteiskunnassa. Tekstissä puhutaan tosin "hallitusedustajista", mutta sanamuodot täsmentyivät, kun teksti myöhemmin kirjoitettiin puhtaaksi. Tämä teksti on siis alkuvaiheen raakaversio.

  Keväällä 1984 teksti kirjoitettiin puhtaaksi uudella sähkökirjoituskoneella. Vaikka pääpiirteet pysyivät ennallaan, yksityiskohdissa tapahtui paljon muutoksia. Tekstiin myös lisäiltiin osia. Seuraavassa malliksi yksi uusi sivu. Vaikka tämäkään teksti ei vielä toisi Nobelin kirjallisuupalkintoa, on se kuitenkin vähän paremmin muotoiltua kuin edelliset luonnokset.

   Tavoittena ei ollut pelkästään kirjan kirjoittaminen vaan myös sen saaminen jakeluun. Sopivaa painopaikkaa etsittäessä kirjan ideoita esiteltiin suppeammassa muodossa erilaisissa esitteissä, joista tässä malliksi yksi. Tämä oli jakelussa mm. Vihreän liikkeen "puoluekokouksessa".

  Varsinainen "kirjan" painattaminen viivästyi vuosia, ja se ilmestyi painosta vasta vuoden 1986 alussa. Sitä jaettiin pääasiassa ilmaiseksi, mutta muutama kappale onnistuttiin myymäänkin. Painoksen suuruus oli 500 kappaletta. Jotakin kautta kirjoja päätyi myös erään kirjaston kokoelmiin, ja "teos" löytyy sieltä vieläkin.

 

Kirjan nimeksi keksittiin viime hetkellä ennen painoon viemistä "Valta ja Vapaus". Tätä kirjaa ei ole koskaan julkaistu internetissä, mutta siitä on tehty vuonna 1993 lyhennelmä, joka löytyy tästä samasta blogista (link). Valta ja Vapaus -kirjan merkitys jäi vähäiseksi. Tekele on pitkästyttävä, eikä sitä juuri kukaan ole jaksanut lukea kannesta kanteen. Jos sille ansiota pitää keksiä, niin täydellisen tasa-arvon periaatteen ja puoliedustuksellisen demokratian ajatuksen esitteleminen lienevät kirjan tärkeintä antia. Idea puoliedustuksellisesta demokraatiasta päätyi eräiden mutkien kautta jopa kansainvälisille foorumeille, ja Hawaililainen professori Jim Dator kehui sitä omaperäiseksi ja mielenkiitoiseksi. Maininnat löytyvät netistä.

  Idean kantavuutta kokeiltiin myös eduskuntavaaleissa, joiden mainos tämä lentolehtinen on. Tavallista ehdokasta äänestettäessä kansalaisen vaikutusmahdollisuudet päättyvät, kun hän pudottaa äänestyslipun uurnaan. Tasajaon liikkeen ehdokas sen sijaan - mikäli hänet valittaisiin - toimisi kannattajiensa tahdon mukaisesti myös vaalien välisenä aikana. Suora demokratia alkaisi toimia hänen kauttaan heti, kun hän aloittaisi eduskuntatyön, vaikka poliittisessa järjestelmässä ei olisi vielä tapahtunut muutoksia. "Tasajaon" ehdokas sai lähes 500 ääntä.