Valta ja Vapaus

Nimimerkki "Jalmari Mäki" aloitti "Valta ja Vapaus" (453 s.) -teoksensa kirjoittamisen syksyllä 1982 ja kirja valmistui seuraavaan kevääseen mennessä. Koska kirjoittajan käytössä ei ollut nykyistä teknologiaa tietokoneineen ja tekstinkäsittelyohjelmineen, eikä hän edes harkinnut tarjovansa systeeminvastaista aineistoaan kustantajille, teoksen lopullinen julkaisu viivästyi aina 80-luvun puoliväliin saakka. Silloin siitä otettiin 500 kappaleen painos, jota jaettiin ja myytiin kiinnostuneille.984

"Valta ja Vapaus" ei ollut kirjana erityisen onnistunut, sillä se oli jonkin verran pitkästyttävä, eivätkä kaikki lukijat jaksaneet kahlata sitä loppuun asti.  Kirjassa oli kuitenkin muutamia vallankumouksellisia poliittisia kehittelyjä, jotka ovat toimineet pohjana uusille teorioille. Jalmari Mäki on myöhemmin todennut, että hän oli kirjaansa kirjoittaessaan poliittisessa kehityksessään vasta tasolla 2. eli siis vielä varsin "aloittelija". Tämä näkyy mm. siinä, että hän käyttää hahmottelemastaan tasa-arvoisesta järjestelmästä nimitystä "kansanvalta", mikä sana nykytietämyksen mukaan ei kuvaa tasa-arvoa vaan enemmistön ylivaltaa. Koska lukija ehkä ihmettelee, mitä taso 2. tarkoittaa, selostettakoon asia tässä lyhyesti. Todettakoon samalla, että nämä "tasot" edustavat vain erästä - mutta ei tietenkään virallista - määritelmää:

taso 0. politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat kansalaiselle yhdentekeviä

taso 1. kansalainen kiinnostuu politiikasta ja kannattaa jotain aatetta tai puoluetta

taso 2. kansalainen alkaa kehitellä ja julkaista itsenäisiä poliittisia ajatuksia 

taso 3. kansalainen tajuaa yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen kokonaisuuden 

taso 4. täydellisen "valaistumisen" taso 

Ylivoimainen enemmistö kansalaisista kuuluu ryhmään 0. tai 1. Kakkostason ajattelijoita löytyy jonkin verran eräistä pienryhmistä ja -puolueista. Tasolle 3. pääsevät vain hyvin harvat ja rohkeat ajattelijat, jotka uskaltavat kyseenalaistaa koko vallitsevan poliittisen järjestelmän, ja jotka ovat tieteellisen avomilielisiä ottamaan vastaan totuuden. Tällaisia ajattelijoita löytyy mm. anarkistien ja muiden ääriliikkeiden piiristä ("The truth is out somewhere").  Taso 4. merkitsee teoreettista huippua, jonka pystyvät saavuttamaan vain äärimmäisen harvat - jos kukaan.

Vaikka Jalmari Mäki olikin vuonna 1982 vasta tason 2. alottelija, hän tuli jättäneeksi politiikan teorian historiaan muutamia hämmästyttäviä keksintöjä. Merkittävin niistä on ehkä "vallan häviämättömyyden laki", jonka Mäki on kertonut keksineensä aivan sattumalta muun kirjoittamisensa sivutuotteena. Tämän sinänsä äärimmäisen yksinkertaisen teorian oivallettuaan Mäki alkoi ohjata alun perin vain tavalliseksi oikeudenmukaisuuden julistukseksi ja protestikirjoitukseksi suunnittelemaansa tekstiä aivan uuteen suuntaan, ja sivujen edetessä hänelle syntyi ajatus "tasajaon yhteiskunnasta", jossa vallitsisi täydellinen poliittinen tasa-arvo.

Jalmari Mäki ei ollut koskaan lukenut J.S.Millin vapauden prinsiipistä ja hän tuskin tiesi tätä kuuluisaa filosofia edes nimeltä. Silti hänen kirjassaan on hämmästyttäviä yhteneväisyyksiä Millin tekstiin. Esittäessään käsityksiään oikeudenmukaisuudesta Mäki mainitsee erääksi kirjansa tärkeimmistä asioista periaatteen, että yhteiskunta ei saisi rangaista ketään ihmistä teoista, joista ei ole aiheutunut haittaa, vaaraa tai vahinkoa muille ihmisille. Hän tulee tässä tietämättään esittäneeksi Millin vapauden prinsiipin! Hän liittää asian oikeudenmukaisuuden ajatukseen mutta ei pysty yhdistämään sitä tasa-arvon käsitteeseen, mikä asia jäikin vaivaamaan häntä. Ilman kytkentää suurempaan periaatteeseen, oikeudenmukaisuuden julistus on nimittäin pelkkä perustelematon mielipide muiden mielipiteiden joukossa. 1990-luvulla valmistuneessa "suuressa politiikan kokonaisteoriassa" yhteys tasa-arvon ja vapauden prinsiipin välillä on vihdoin pystytty osoittamaan.

Mäki tulee esittäneeksi kirjassaan muitakin ideoita, jotka vuosia myöhemmin ovat tulleet esiin muissa yhteyksissä ja muiden esittämänä. Hän esimerkiksi ehdottaa kotitietokoneiden avulla toteutettavaa kansalaisdemokratiaa. Nykyisenä Internet-aikakautena, jolloin keskustellaan teledemokratiasta, ehdotus kuulostaa ehkä jo arkiselta. Vuonna 1982 Internet oli kuitenkin vasta pienten tiedepiirien käytössä eikä kotitietokoneitakaan ollut kuin hyvin pienellä osalla väestöstä. Ja mitä ennen näkemättömiä piirteitä Mäen ehdottamassa teledemokratiassa oli - se selviää Valta ja Vapaus -teoksesta. Mäki tuo kirjassaan esiin myös ajatuksen "ihmiskunnan universaaleista alkuperiaatteista", joilla hän tarkoittaa kaikille ihmisille yhteisiä perusviettejä sekä oikean ja väärän tajuamista. Näistä alkuperiaatteista on myöhemmin kehitelty "universaalin moraalin" käsite.

Kirja "Valta ja Vapaus" olisi liian laaja esitettäväksi kokonaisuudessaan X-puolueen kotisivuilla. Lukuun ottamatta keskeistä teoreettista viitekehystä aika on ehkä ajanut muutenkin jo sen ohi. Onneksi X-puolueella on käytettävissään vuonna 1993 valmistunut referaatti Mäen kirjasta, joten puolue voi tarjota lukijoilleen mahdollisuuden tutustua legendaariseen teokseen "Valta ja Vapaus" lyhennetyssä muodossa.  On kuin kohtalon ivaa, että oikeustieteen professori Antero Jyränki sattui vuosia Jalmari Mäen jälkeen kirjoittamaan myös kirjan nimeltä "Valta ja Vapaus", jota käytetään yliopistojen pääsykoekirjana. Tämä systeemiä ylistävä ja vanhoja oppeja kertaava teos edustaa äärimmäistä vastakohtaa Jalmari Mäen vallankumoukselliselle ja loistavalle kirjalle. Hyi Jyränki!

Lyhennelmä kirjasta löytyy erillisestä luvusta tässä blogissa.